2 tarina 29.3.24

Loistavaa bloccausta...

Pakkohan se on heti alkuun myöntää että ei tämä nyt oikein workkinut... Itsellä sen verran kiire että ei ehtinyt koneen ääressä istua. 

Tytöt saapuivat 12.3.24 New Orleansiin. 

Pitkän matkan jälkeen väsyneinä mutta reippailla mielin. Pari ensimmäistä päivää asuttiin Hotelli Sheratonissa valmentajien kanssa. Aamupalat nautittiin lähi puistossa koska hotelli ei antanut meidän käyttää heidän tilojaan omien eväiden nauttimiseen. Tämä taas johtui siitä että jouduimme loppumetreillä vaihtamaan hotellia kun Best Western hotelliketju elää 1900 luvulla ja heille olisi pitänyt lähettää kuvat luottokortista molemmin puolin ja vielä henkari kaupanpäälliseksi FAKSILLA. No paikallis järjestäjä ei ollut huomannut että aamupala ei kuulu huoneen hintaan. Tästäkin selvittiin ja tytöillä oli sekoitus Amerikkalaista aamiaista mutta myös tervettä vihannesta ja suolasta tarjolla.

Tytöillä kävi mahdoton tuuri kun pääsivät ensimmäisinä päivinä shoppailemaan. Uimaan. Härski Kitchen's hampurilaiselle ja sen jälkeen vielä NBA peliin Pelicans vs Cavalliers.

Viikko meni loistavasti tytöt pääsivät perheisiin. White koko 12 hengen voimin omaan air'bnb,hen paikallis mamojen kanssa. Blue 2 x 3 henkeä eri perheisiin ja 6 tyttöä pääjärjestä Lauran luokse. Yksi tytöistä jouduttiin siirtämään home altistuman takia toiseen perheeseen, mutta muuten kaikki toimi loistavasti. Saatiin Keliaakikollekin riittävästi ruokaa ja koti ikäväkään ei ehtinyt vaikuttamaan.

Pelillisesti molemmat joukkueet pelasivat loistavasti. Blue pelasi tiensä finaaliin jääden kuitenkin turnauksen ylivoimaiselle joukkueelle selvästi. Bluen MVB valitiin muiden valmentajien toimesta Jenni, Siiri O ja Elli. Whiteltä vielä tietoa odotellaan.

Huolto karavaani jatkoi matkaa Kansas Cityyn 18.3.24 Finaalin jälkeen valmentajamme kutsuivat vanhemmat meidän staffin residensiin josta voisi kirjoittaa täysin oman juttunsa. Air Bnb talomme oli 100 vuotias perinnetalo josta omassa huoneessani sängyllä maatessa katosta paistoi päivä ja lattiasta samoin. New Orleansin turvallisuudesta kertoo varmasti se että emme saaneet yhtä ulko-ovea lukittua koko viikkona.

Fanimme olivat jälleen loistavasti käyttäytyviä ja kovaäänisiä kun sen paikka oli. KIITOS!

Tytöt ja joukkue palasivat Suomeen 22.3.24 väsyneinä mutta onnellisina.

 

Pojat saapuivat 19.3.24 Kansas Cityyn.  

Matka tehtiin finnairin suoralla lennolla HKI-Dallas, Dallas-Kansas City. Pojat saapuivat kaikesta Suomen pään lakkoilusta huolimatta lähes aikataulussa kohteeseen. Matka oli mennyt kaikin puolin hyvin Petterin ja Hipen ohjeistuksessa. Mitä nyt yhtä passia jouduttiin hakemaan Finnairin lentokoneen etutaskusta...

Kentällä huoltoryhmä oli vastassa. Saatiin joukkue autoihin ja matka Hampton Inn hotelliin alkoi. Hotellilla oli valmiina odottamassa iltapala ja pojat pääsivät suoraan nukkumaan. Sama kun tytöillä, pojat viettivät pari ensimmäistä päivää staffin hellässä huomassa ennen kuin pääsivät perheisiin. Shoppailimme ja tutustuimme Kansas Cityn keskustaan raitiotie ajelulla. (jokainen oli kuulemma jo ehtineet matkustaa moisella laitteella) Kävimme syömässä kun kerran Kansasissa olimme aitoa oikeaa BBQ ruokaa. Ikävä kyllä näille päiville ei löytynyt mitään urheiluaktiviteettiä johon olisimme voineen mennä katsomaan.

Torstaina pojat pääsivät perheisiin. Kansasissa he pääsivät 2 pojan ryhmissä perheisiin ja kun yritin heiltä urkkia päivittäin fiiliksiä niin kaikki oli kuulemma loistavasti ja kaikilla oli kivaa. Maanantaina paikalliset olivat järjestäneet yhteistä tekemistä Golfin muodossa. Keskiviikkona meidät kutsuttiin vielä turnaus hallille pelaamaan harjoitustuspeli paikallisia vastaan.

Pelillisesti turnauksen taso oli tänä vuonna todella kova. Karsintojen jälkeen pelasimme AA turnauksessa. Josta sitten tipahdimme välierissä. Tämän vuoden joukkueessamme oli todella paljon potentiaalia kunhan vain jaksavat keskittyä kuuntelemaan oman valmentajan ohjeita ja yrittämään aina "Oman parhaansa" Turnauksen MVP meiltä valittiin Paul.

Poikien kotimatka alkoi 28.3.24 Kansas Cityn lentokentältä klo 08:00. Kaikki olivat täsmällisesti paikalla. Matka Dallasiin sujui kommelluksitta. Kunnes joukkueemme kapteeni unohti passin ja lentolipun American airlinesin koneeseen. (Asiasta oltiin kuitenkin jo tulomatkan unohduksen takia muistutettu useasti.) Kone oli ehtinyt lähteä jo Mexico Cityyn ja aikaa oli Finnairin lähtöön n, 2 h. Sain soiton mitä tehdään. "Kalsareiden vaihdon" jälkeen pohdimme asiaa ja olin yhteydessä FINNAIRIN Suomen 1 mieheen Dadi Vilkeeseen joka tuttuun tapaansa neuvoi asiassa. Onneksi meillä oli passikopiot koneella ja lähetin kuvan Hipelle. 

Valmentajat saivat virkailijat vakuuttumaan ja saivat pojan koneeseen. Tällä hetkellä en vielä tiedä miten Suomen raja suhtautui asiaan. Todennäköisesti erinomaisesti ja tällä hetkellä on SUOMESSA jälleen 36 onnellista koripalloilijaa jotka ovat etuoikeutetusti päässeet tutustumaan koripalloon sen synnyin seuduilla ja toivottavasti me mukana olleet olemme saaneet antaa eväitä henkilökohtaiseen harjoitteluun nyt ja tulevaisuudessa.

Karavaani jatkaa matkaa.

Ensimmäisenä suuntaamme St Louisiin tapaamaan Kennethiä ja sieltä sitten Indianaan tapaamaan Damonea ja vielä viimeiseksi Chicagoon jossa tapaamme Brendanin. Käymme heidän kanssaan keskustelua tulevaisuuden mahdollisuuksista laajentaa kiertomatkaa koripallon merkeissä.

Suomeen palaamme 7.4.24.

Seuraava Biddymatka tulee jälleen eetteriin 13.5-19.5 toivottavasti silloin olemme jo löytäneet oikeasti kirotus taitoisen blokkaajan....